"Minulla on toinen punapanda. Minulla on ihana olo!"

Punapandan tarina alkoi reilu viikko sitten Ruotsissa Kolmårdenissa. Pieni ja pörröinen punapanda Emma matkusti Nuppiksen kainalossa kotiin Suomeen. Ensimmäisenä iltana reissusta palattua omassa huoneessa ja omassa sängyssä olikin kurjaa, kun oli saanut nukkua koko reissuviikon äidin ja isän kanssa samassa huoneessa. Lopulta harmia aiheutti sekin, että Emma-punapanda tunsi yhtäkkiä olonsa kovin yksinäiseksi, vaikka saikin jakaa sängyn Nuppiksen kanssa. Keksimme, että mehän voisimme tehdä Emmalle kaverin! Se ajatus ja tarina pienen Emma-punapandan matkasta Suomeen sai Nuppiksen nukahtamaan lopulta hymy huulilla.

Heti seuraavana päivänä alkoi suunnittelutyö. Emma istui kiltisti mallina.

Sitten tämä projekti siirtyi hetkeksi taka-alalle, kun tuli kauniit kesäilmat, ja ulkona oli paljon tekemistä. Tänään se sitten taas muistui mieleen, kun ihanien koiravieraiden kotiinlähtö aiheutti pahaa mieltä. Ulkonakin satoi vettä.

Päätimme tehdä sellaisen halityynyn, jota halaamalla lähtee paha mieli pois. Suurensimme hieman suunnitelman punapandaa monitoimitulostimella. Tässä kohtaa tarvittiin hieman äidin apua. Äiti myös teki kontaktimuovista sabluunat. Sitten kaivoimme kangasvärit esille ja aloimme sekoitella oikeita värisävyjä.

Välillä otettiin hiustenkuivaaja avuksi, jotta päästiin nopeammin seuraavaan työvaiheeseen. Kun kangasvärit olivat kuivuneet, äiti auttoi vielä piirtämään rajat mustalla kangastussilla alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ja kiinnittämään värit silittämällä. Sitten soviteltiin etu- ja takapuoli kohdakkain oikeat puolet vastakkain, äiti ompeli noin 3-4 cm:n etäisyydeltä kuvion reunoista ja leikkasi sitten vajaan 1 cm:n päästä ompeleesta. Aukileikkauksien jälkeen työ käännettiin oikeinpäin ja silitettiin saumat. Täyttäminen oli hauskaa puuhaa, johon Nuppiksen lisäksi Merrikin osallistui hauskuuttamalla meitä kaikkia tekemällä vanusta itselleen parran jos toisenkin. Lopulta äiti vielä ompeli kääntöaukon käsin kiinni, ja niin punapanda oli valmis!

Siellä ne nyt nukkuvat molemmat punapandat tiukasti Nuppiksen kainalossa. Iltalauluksi sopi hyvin Jukka Salmisen "Hyvä kaveri" (1. säkeistö):

Joskus kaikki harmittaa, ärsyttää ja keljuttaa.
Silloin tarvitsisin hyvän kaverin,
joka hetken kuuntelee, ymmärtää ja rohkaisee.
Hälle salaisuudet kertoisin.

Olla voisin minäkin
kaverina jollekin.
Ystävänä, joka ymmärtää.
Hauskat jutut kertoisin,
lohduttaisin silloinkin,
jos kaverini yksin jää.

Sellainen kaveri on Nuppiksen toinen punapanda.