Olipa kerran punapanda, joka sai monta uutta kaveria
Muistatte ehkä Nuppu-Vadelman tekemän punapandan. Siitä on tullut meillä ilmiö. Nuppiksen suunnittelemia punapandoja on jo vaikka missä! Punapandamekossa, avaimenperissä, kirjassa ja tälläkin hetkellä useamman pienemmän ja isomman nukkujan kainalossa. Nuppis teki alunperin punapandan halityynyksi, jota halaamalla lähtee paha mieli pois. Sillä on tarkat hoito-ohjeet: halaamisen lisäksi sitä tulee käyttää ulkona metsässä ja ruokkia marjoilla.
Syksyllä kyselin tytöiltä 60 vuotta täyttävälle vaarille lahjaideaa. Mietintä ei kestänyt kovinkaan kauaa: punapanda!
Olen aikaisemmin selostanut tarkemmin punapandan työvaiheita. Tällä kertaa pikkusisko Merri tahtoi myös kovasti osallistua kankaanpainantaan. Äidiltä vaadittiin nopeaa toimintaa. Taioin palan valkoista lakanakangasta, johon Merri liimasi kankaanpainantalaatikosta löytyneitä sydäntarrakehyksiä. (Nämä ovat muuten postimerkkien taustapaperitarraa vuodelta 2006, jolloin hääkutsuihimme liimattiin sydänpostimerkkejä. Mitä tästäkin taas opimme? Kaikki kannattaa säästää.) Sitten nopeasti vetelin maalarinteippiä kaikkiin koloihin, ja neiti pääsi hommiin. 2-vuotias olikin kankaanpainajana kuin vanha tekijä, vaikka teki hommaa takuulla ensimmäistä kertaa. Upeasta sydänkaitaleesta tuli osa vaarin punapandan tilkkupeittoa.
Jouluksi tehtiin taas lisää punapandoja. Nuppiksen kummisetä oli toivonut itselleen omaa punapandaa. Lisäksi Nuppis tuumasi, että pikkusisko ja serkkupoika varmasti myös tarvitsisivat omat. Heille tehtiin vähän pienemmät halittavat. Tässä ne ovat matkalla uusiin koteihinsa.
Joulun välipäivinä ilmestyi ensimmäinen punapandasta kertova kirja Kaksi punapandaa ja susi. Nuppis saneli, kirjoitti sitten itse mallista tietokoneelle ja lopuksi kuvitti.
Punapandat kainaloon ja iltasadulle siis.
Kaksi punapandaa ja susi
(Nuppu-Vadelma joulukuussa 2012)
No voi ihanuus ei muuta <3 kaikki kannattaa todella säästää...
VastaaPoistavoi että, niin hellyttäviä
VastaaPoista