Murusia

Joulupukki palkitsi piiiiiitkän odotuksen eilen illalla. Lapset olivat niin ihanan innoissaan. 1-vuotias Merri aluksi hieman ihmetteli pukkia, mutta hetken katseltuaan lahjojen jakoa, uskaltautui hänkin lähemmäs pukkia ja kädet pitkälle ojennettuina katsoi pukkia ja sanoi hyvin määrätietoiseen äänensävyyn: "Anna!" Kun hän sitten sai paketin, toi hän sen äidille tai isille ja kehotti: "Avaa!" Itse hän suunnisti takaisin pukin luo. Kuinkas sitten kävikään Merrin pakettien... no tänään joulupäivänä osa on vieläkin avaamatta. Aattoiltana oli niin valtavasti ihmeteltävää toisten lahjoissa, että omat jäivät melkein kaikki tutkimatta. Sen sijaan isosiskon uusi mekko silmillä kuljeskeltiin ympäriinsä, pikkuruisia lahjapaperinrepaleita piti kovasti ihmetellä - ja yhtäkkiä hakea korillinen omia pipoja ja hanskoja ja sovitella niitä päälle. Isosisko Nuppu-Vadelma (4 v.) oli aidosti iloinen ihan jokaisesta lahjasta. Nyt voikin sitten vähitellen paljastaa, miten avu...

Lämpöistä joulumieltä kaikille!  PS. Meillä odotellaan jo kovasti joulupukkia "joulupukinodotusvitamiinien" voimin. Luultavasti tuo odotettu vieras ehtii meille vasta illalla, kun isikin on tullut töistä.   Olipa kerran joulupukki, joka rakasti joulukuusenkoristesydämiä, mutta hänellä ei ollut joulukuusta. Sitten hän meni etsimään metsästä ja hän löysi yhden. Hän tapasi ketun ja jäniksen. -           - Oletteko te olleet kiltisti? -           - Ollaan, eläimet vastasivat. -           - Voisitteko auttaa minua kantamaan tämän joulukuusen tuonne Korvatunturille? -           - Kyllä voimme. Sitten joulupukki laittoi kaikki sydänkoristeet joulukuuseen ja sanoi ketulle ja jänikselle: -           - Tack, tack. Nuppu-Vadelma, 4 v.

Tässä pieni jouluvinkki, jonka ehtii vielä mainiosti toteuttaa. Leivoimme taikataikinasta joulupipareita joulukuuseen - ja mikä parasta - nämä myös tuoksuvat joulupipareilta! Syödä niitä ei voi, mutta niinpä ne säilyvät seuraaviinkin jouluihin.   S ain kesällä idean värjätä taikataikinaa mausteilla. Kerron niistä kokeiluista myöhemmin. Joulupipareita varten värjäsin taikataikinan neilikalla, kanelilla ja kaakaojauheella. Väri ja tuoksu ovat lähellä aitoa joulupiparia. Annoin taikinan jäähtyä jääkaapissa seuraavaan päivään, jolloin leivoimme niistä piparkakkuja. Taikinaa kannattaa ensin pehmittää käsissä, jotta se ei murene niin helpolla. Reikä on kätevä tehdä mehupillillä. Taikataikinapiparkakut kovettuvat huoneenlämmössäkin, mutta itse nopeutin kovettumista laittamalla ne noin 100-150-asteiseen uuniin tunniksi tai pariksi. Kannattaa välillä kurkistaa uuniin ja kokeilla, ovatko piparit kovia. "Sokerikuorrutukset" tein valkoisella tekstiilikohovärillä. Kun k...

Meillä ei vielä ole lunta, ja jos näin on viikon päästäkin, ei joulupukki ainakaan porolla pääse tänne eteläiseen Suomeen. Tosin näimme tänään pukkia, ja hän lupasi, että aattona olisi lunta. Mutta tiedä sitten, puheliko aivan höpöjä. Joulusta johtuen täällä blogissa on ollut hiljaista. Voi olla, että joulun jälkeen saan tänne hieman uusia päivityksiä, joista tällä hetkellä tietää vain joulupukki... Tässä kuitenkin kuva tyttösille joulukuun alussa ompelemistani velourmekoista. Jotenkin voisin kuvitella, että joulupukki ja tontut ajelisivat juuri tällaisilla sydänautoilla. Prinsessa Nuppu-Vadelma oli aluksi sitä mieltä, että hänelle ei mistään autokankaasta kannata mekkoa tehdä, mutta jos kerran pikkusiskolle, niin kyllä sittenkin myös hänelle! Kangas on ihanan lämpöisen ja pehmoisen tuntuista, ja autotkin ovat kuulemma meidän autoja, joten mekosta on tullut jo yksi Nuppiksenkin lempivaate.