Tekstit

"Kun Tuhkimo avasi huoneensa oven, hän yllättyi...

Kuva
...Hänen pukunsa oli valmis!"   Kun syksy pimenee, meillä alkaa juhlakausi. Kuukauden välein vietämme tyttösten synttäreitä. Ja kas , siinäpä hyvä syy taas ommella lisää mekkoja kaappiin! Nyt sai mekon Merri, joka kohta täyttää jo kaksi vuotta. Vanha repaleinen Tuhkimo-kirja vuodelta 1983 on yksi ehdottomasti luetuimmista kirjoistamme. Tuhkimolla on kaunis puku, josta Tuhkimon hiiriystävät tekevät vielä kauniimman. Minä ompelin mekon, mutta en malttanut lopettaa. Jatkoin ja jatkoin , kunnes lopulta mekossa oli ripaus lämpöä ja syksyisempää ilmettä. Lopetin . Uskaltauduin kokeilemaan tähän mekkoon ensimmäistä kertaa ikinä kumilankapoimutusta . Se oli paljon helpompaa kuin luulin. Kannattaa kokeilla! Ohut kumilanka kierretään ompelukoneen puolaan käsin (venytä kevyesti), ylälangan kiristystä löysätään hieman, ja sitten vain ommellaan tikkaukset vaatteen oikealta puolelta noin sentin etäisyydelle toisistaan. Annoin Merrin sovittaa mekkoa. Mekko päällä hän kipai...

Runoratsujen paluu

Kuva
Kerroin aikaisemmin haasteestani ommella pienet jämätilkut nukenvaatteiksi. Tässäpä uutta haalariaan esittelee Merrin Mämmi-vauva.  PS. Ei saa näyttää kuvaa vielä Merrille. Haalari odottelee vielä sopivaa hetkeä äidin lahjakätkössä... Mämmi-vauva on 32 cm pitkä My Little Baby Born -nukke, jolle ei valmiina taida oikein vaatteita löytyä. Isommalle Baby Born -nukelle löytyy valmiiden vaatteiden lisäksi ainakin yksi oma kaavakirja. Itse en ole löytänyt valmiita kaavoja tälle pienemmälle Baby Born -nukelle, joten tämäkin haalarin kaava on omien kokeilujen kautta muovautunut sopivaksi. En edes muista enää, mistä kaavasta olen lähtenyt liikkeelle! Olen joskus miettinyt, että pitäisi piirtää puhtaaksi nuo omat hyvät My Little Baby Born -kaavat, jospa niistä olisi iloa muillekin. Onko joku muuten löytänyt jostain hyviä kaavoja pienelle nukelle? Kesällä ompelin jo Runoratsu-kankaasta jos jonkinmoista vaatetta. Osan kankaasta jätin kuitenkin odottamaan syyskuun suurta he...

"Minua pelottaa ja väsyttää ja on jo vähän pimeää..."

Kuva
Eilinen sadepäivä kului leppoisasti sorminukkeja ommellessa. Nuppu-Vadelma innostui puuhasta niin, ettei loppua tahtonut tulla! Puheista päätellen näitä syntyy vielä monta lisää. Ensimmäisenä valmistui nallekarhu Siiri , jonka tunnistaa turkooseista viiksistään ja ihanista silmistään. Tämä on tekijän itsensä lemppari. Ensimmäistä nukkea ommeltiin kohta viisivuotiaan kanssa yhdessä, mutta sen jälkeen äidin apua ei enää tarvittukaan! Siirin hyvä ystävä on Bella-seepra , jolla on palelevat jalat. Onneksi sillä on vihreät villasukat.   Isin saaminen mukaan leikkiin on varmistettu ompelemalla kalasorminukke Sofia . Ja sitten vihdoin Nuppis taas muisti, että pitäähän jokaisessa leikissä olla prinsessa ja sulhanen. Kaunis possuprinsessa Venla ja komea sulhaskoira Olli ovat muuten tavanneet Fiskarsissa sorsia syöttämässä.  Illalla nuket eksyivät monta kertaa metsään. Vaikka tarina on jännittävä, paljastettakoon, että suuri pehmo-orava onneksi löytää ja pela...

Sor-sor-sormileikki alkaa...

Kuva
Merri nukkuu päiväunia, Nuppis ompelee itselleen sorminukkeja ja äiti kirjoittaa blogia. Siinä meidän lauantai-iltapäivää. Viikolla suunnittelin ja tein muutamia sorminukkemalleja kouluun, ja siitä asti joka päivä Nuppis on muistuttanut, että hänkin haluaa tehdä viikonloppuna sorminukkeja. Sorminukkeja siis joka paikassa - niin täällä blogissakin! Koulussamme ekaluokkalaiset seikkailevat aapisen mukana Pikkumetsässä. Siellä tutuksi ovat tulleet mm. Ossi-jänis, Ansa-orava, Alaska-pesukarhu ja Hukka-Uuno-koira. Tämä on ensimmäinen ompelutyömme: Pikkumetsän sorminuket. Vartalo ommellaan etupistoilla edestakaisin, kaikki muu on liimattu paikoilleen. Pää on kaksinkertainen: toinen puoli liimataan vartalon etupuolelle ja toinen takapuolelle. Erikeeper palasten välissä kovettaa askarteluhuovan jämäkäksi. Eilen aloitimme ompelutyön. Arvatteko, mistä sorminukesta tuli tyttöjen suosikki? Entä poikien? Olipa muuten taitavia ompelijoita luokassamme! Ennen Pikkumetsän aapista koulus...

Olipa kerran Punahilkka...

Kuva
... joka seikkaili Nuppiksen ja Merrin uusissa tunikoissa. Sadut vievät seikkailuun arjen ulkopuolelle. Tälle äidille tämä tunikaprojekti on ollut myös eräänlainen irti arjesta -projekti, mikä näkyy tunikojen yksityiskohdissa. Irti arjesta -projektissa ei ole kiire ollenkaan, vaan voi rauhassa levitellä (kiireen keskellä) nauha- ja nappilaatikot lattialle ja vain kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Taskujakin tuli tehtyä pienempään tunikaan muutama erilainen vaihtoehto. Niin ja irti arjesta -projektissa voi nukkumaan mennessä mietiskellä vaikkapa erilaisia resorivaihtoehtoja sen sijaan, että pyörittelisi esimerkiksi työjuttuja päässä. Mistä tällaisille projekteille löytyy aikaa, joka tuntuu muutenkin olevan kortilla? Itse olen lopettanut tv:n katselun lähes kokonaan: kun lapset nukahtavat, siirryn sohvan sijasta "ompelumaailmaani". Nuppis keksi tämän nimityksen uudelle ompelupisteelleni, joka tosin kooltaan on ennemmin kylä kuin maailma. Olen kokenut oleskelu...

Sinisiä unia ja linnunlaulua

Kuva
Viimeiset lomaviikot olivat oikein tehoviikkoja: remontoimme kaksi huonetta ja sen lisäksi muutimme muutenkin huoneiden järjestystä. Pahimmasta kaaoksesta ollaan onneksi selvitty, ja sen kunniaksi pääsette kurkistamaan uusiin huoneisiimme - tai oikeastaan niiden uusia seiniä. Tervetuloa! Merrin huone oli ennen meidän työhuoneemme. Sieltä poistettiin vanhat tapetit ja seinät pohjamaalattiin. Yhdelle seinälle laitettiin tapetti (BoråsTapeter: Lilleby 2652) ja muut seinät maalattiin vihreiksi. Halusin vielä, että tapetti kehystetään tummemman vihreillä raidoilla. Vaalean tapetin ansiosta tuntuu siltä, että tämän huoneen tapettiseinä siirtyi ainakin puoli metriä kauemmaksi ja huone kasvoi muutamalla neliöllä! Värimaailma on sama kuin Nuppiksen huoneessa , mikä on osittain sattumaakin, mutta toisaalta esimerkiksi pieni vihreä sänky sopii nyt yhtä hyvin kummankin tyttösen huoneeseen. Remontointi on jännittävää puuhaa. Etukäteen on vaikea kuvitella, miltä tapetit ja maalit oikeas...

Rentouttavaa kesälomaa, rakkaat ompelukoneeni!

Kuva
Huomenna ompelukoneeni pääsevät ansaitulle kesälomalle: meillä alkaa remontti! Ennen lomaa pitää tietysti kovasti ahertaa, ja niinpä tämän viikon aikana on syntynyt kahdeksan (!) vaatetta. Ihanaa, kun itsellä on vielä kesäloma, niin voi vaan valvoa ja ommella... Löysin Marimekon alennusmyynnistä tytöille mustat sukkahousut valkoisilla palloilla. Siitäpä tämä koko projekti saikin sitten alkunsa. Nyt löytyy kaapista vaatetta kaveriksi sukkiksille! Innostuinpa samalla ompelemaan myös omaan vaatekaappiin, vaikka yhtä hienoja pallosukkahousuja en omistakaan. Minä näen heppakankaassa Peppi Pitkätossun Pikku-Ukko-hevosen, joka nyt poseeraa tyttöjen singoalla-mekoissa . Pienempi Merrin mekko on ommeltu vanhalla tutulla kaavalla (kurkista tänne , tänne ja tänne ). Tästä kaavasta on tullut suosikkini! Nuppu-Vadelman mekkoon kokeilin uutta kaavaa, jota hieman muokkailin. Ajattelin ensin tehdä mekot vaihteeksi ilman taskuja, mutta ideani ei saanut Nuppikselta kannatusta. Nuppu-Vadelma...